ilmajohtoverkostotyöt

SEOT53, Ilmajohtoverkostotyöt

Tehtävä 1:

Mitä tarkoitetaan ilmajohdolla?

ilmaa pylväiden varaan ripustettu johto, avojohto tai kaapeli

Tehtävä 2:

Mitä on otettava huomioon, kun suunnitellaan ilmajohdolle johtoreittiä? Luettele myös johtoreitin

maastosuunnittelun vaiheet.

-          Pyritään laittamaan johtoreitti teiden varteen.

-          Huomioidaan maaston muodot ja erilaiset esteet, kuten rakennukset, vesistöt

Tehtävä 3:

Mitä suojaimia asentaja tarvitsee pylvästyöskentelyssä ja miksi?

valjaat, kypärä, turvakengät, työvaateet, silmäsuojat, kuulosuojaus, suojahansikkaat

Tehtävä 4:

Mitä muita menetelmiä on olemassa pylväässä työskentelyyn, kuin kiipeäminen pylväskengillä?

Mitä rajoitteita (koulutusta) muut menetelmät asettavat?

nostokori ja henkilönostin

Tarvitaan opastus nostolaiteille (18 v.)

Tehtävä 5:

Mitkä tekijät vaikuttavat pylväskuopan syvyyteen?

Pylvään pituus, maan laatu

Tehtävä 6:

Kuvaile päävaiheittain pylvään pystytys koneellisesti?

pylväskuopan kaivu (n. 2m), pylvään kalustus, pylvään nosto, juuren tiivistys.

Tehtävä 7:

Kuvaile päävaiheittain turvallinen pylvääseen kiipeäminen?

Valjaiden tarkistus ja pukeminen oikein.

pylvästyö kiinnitettään heti alhaalla

käytettään kahta pylvästyötä, jolloin esteet voidaan ylittää turvallisesti

Tehtävä 8:

Milloin ja miksi pylväisiin laitetaan haruksia?

johtojen pylvästä kallistava voimat kumotaan haruksella

Tehtävä 9:

Mitkä tekijät vaikuttavat haruskulman ja etäisyyden määrittämiseen?

Kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat sekä määrä

Tehtävä 10.

Luettele haruksen pääosat (5kpl)?

Haruslaatta, harusvarsi, harusvaijeri, haruslukko yläpäähän harusta ja kiilapidin haruksen alapäähän.

Tehtävä 11.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen yläosa asennetaan pylvääseen?

Vaijeriin laitetaan haruslukko ja pylvääseen naulataan tarvittaessa kiinnikkeet, jotta vaijeri ei luista alaspäin. vaijeri pyöräytetään kaksi kierrosta pylvään ympäri.

Tehtävä 12.

Kuvaile työvaiheittain kuinka haruksen alaosa asennetaan pylvääseen?

harusvaijeri kiinnitetään harusvarren silmukkaan kiilapitimellä tai kierukkapääteellä

Tehtävä 13.

Kuinka tiheästi ja/tai mistä kohdin AMKA-linja on maadoitettava?

AMKA:n PEN-johdin(kannatinvaijeri) maadoitetaan muuntajan läheisyydessä ja enintään 200m kuluttajalta

Tehtävä 14.

Millä tavoin/menetelmin maadoituselektrodi voidaan asentaa maahan?

kaivamalla kaivurilla ojaa, johon maadoituskupari asennetaan tai tekemällä syvämaadoitus. syvämaadoituksessa metallitangon ja katuporan avulla kupari saadaan syvälle maahan

Tehtävä 15.

Miten ja miksi maadoituskupari on suojattava?

vikatilanteessa kupariin voi tulla vaarallisia jänniteitä.

Tehtävä 16.

Missä kohteissa AMKA-kaapelia käytetään?

maaseudulla, kun maakaapelointi on liian kallista tai hankalaa

Tehtävä 17.

Kuinka leveän johtoreitin AMKA-linja vaatii metässä?

Yleensä kaivinkoneen leveys riittää (n. 3m). kuitenkaan oksat eivät saa hangata AMKAa.

Tehtävä 18.

Kuinka AMKA-johtimet (L1, L2, L3 ja PEN) tunnistetaan toisistaan?

vaihejohtimissa on harjanteet (2,3 ja 4)

Tehtävä 19.

Luettele yleisimmät koukkutyypit ja kuvaile missä niitä voitaisiin käyttää?

Koukku välipylvääseen, päätepylvääseen ja ulkokulmaan

Tehtävä 20.

Luettele yleisimmät päätepitimet ja kuvaile mihin niiden toiminta perustuu?

kierukkapääte ja kartiopäätepidin

Tehtävä 21.

Miten liittimen valinta vaikuttaa asentajan työhön?

omat liitimet alumiini/alumiini liitoksille ja alumiini/kupariliitoksille

Tehtävä 22.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin asennusvaiheet?

Tehtävä 23.

Kuivaile pääkohdittain AMKA-kaapelin jatkoksen teko vaiheet?

Tehtävä 24.

Eri jännitetason kaapeleita voidaan laittaa samaan pylväisiin, yhteiskäyttöpylväisiin? Kuinka

alemmanjännitetason asentajalle on kerrottu ylimmän työskentelyalueen raja?